Aikalisä
Heippa!
Pitää ottaa pieni aikalisä. Mistäköhän aloittaisin, kerrottavaa on niin paljon. Ensinnäkin hevostilanne on kääntynyt aivan ylösalaisin. Misa on päässyt uuteen kotiin ja hevosharrastus junnaa tällähetkellä oikeastaan paikallaan. Mulla oli pieni tapaturma, jossa murtui kylkiluu ja käden tutkimukset on vielä kesken. En siis ole juuri päässyt tallihommiinkaan. En oikein tiedä miten mun pitäisi jatkaa harrastusta. Ainakin tallihommia jatkan mielelläni sitten, kun oma terveys sen sallii.
Misan lähtö oli kova pala purtavaksi, mutta päätös oli kuitenkin oikea. Alettiin Sagan kanssa kummatkin uupumaan tallihommiin, kun opinnot painoi päälle töiden ja tallihommien lisäksi. Sagan tallilla käynti väheni paljon töiden takia ja minä lopetin vuorotyöt hotellilla, että aikaa jää myös lepäämiseen. Stressattiin hirveästi mm. Misan liikutuksista, vaikka oltiin päätetty, että annetaan sen jäädä eläkkeelle. Meitä ei haitannut vaikka se pyöristyikin vähän, mutta meitä alkoi vaivaamaan, kun sen kanssa lenkille lähtökin tuntui niin raskaalta, osaksi sen takia ettei sitä oikein napannut lenkkeillä ilman kaveria, kun aikataulut muiden tallityttöjen kanssa ponien liikutteluihin ei aina täsmännyt.
Ollaan aina oltu sitä mieltä ettei nelijalkaista hyvinvoivaa eläintä, jolla on vielä paljon annettavaa, pidetä pihankoristeena. Saga lopettikin hevoshommat ennen Misan myyntiä enkä itse yksinkertaisesti jaksanut hoitaa Misaa yksin lukion ohella vaikka tallilla tehtiinkin yhdessä ponien hommia ja apua sai silloin, kun sitä tarvi. Mun omatunto ei vaan kestä sitä, että muut tekee hommia jotka kuuluu mulle ja sekin loi lisää stressiä, koska analysoin asioita liikaa. Vaikkakikn aivan turhaan. Motivaatiota Misan reenaamiseen ei myöskään ollut, koska tiesin etten pääse kehittymään sen kanssa enään. Misalla olisi enemmän annettavaa jossain muualla. Oon kuitenkin sitä mieltä, että jos omia hommia ei pysty hoitamaan niitä ei syysätä muille, vaan sitten pitää miettiä jotain uutta ratkaisua. Meidän tilanteessa ratkaisu oli Misan myyminen.
Tärkeintä oli, että Misa pääsi ihanaan kotiin eteläänpäin, johon se pääsi lasten opetusmestariksi. Heidän perheellään on suunnitteilla teettää Misalla varsa komean oripojan kanssa, joka asustaa samalla tallilla Misan kanssa. Ihana myös kuulla Misan kuulumisia sen uusilta omistajilta silloin tällöin.
Ei ole ihan vuotta kulunut siitä, kun tänne kirjoittelin. Tottakai joka toinen vuosi julkaistussa postauksessa kerron kuinka aloitan taas aktiivisen bloggaamisen. Mutta arvatkaa tapahtuuko niin koskaan? Ei. Jokatapauksessa tuntui, että nyt olisi hyvä hetki päästä purkamaan omia ajatuksia tänne juteltuani hyvän ystäväni ja kilpasiskoni Mintun kanssa, joka on opettanut mulle monteratsastuksen saloja ja toiminut periaatteessa mun personal tsempparina vähän joka asiassa. Erityisesti silloin kun mun ylianalysointi hyökkää päälle. Haha. Tästä alkaa tän blogin uusi nousu, tai lasku. Ajattelin kuitenkin, että laitan blogin julkiseksi sen jälkeen, kun saan blogin ulkoasun siedettävän näköiseksi. Voin sitten kirjoitella tänne omia ajatuksia ja uusia juttuja mun elämään liittyen.
Päätin piilottaa vanhat tekstit, koska kirjoitustyylini niissä oli niin erilainen ja teksteissä oli myös Sagan kirjoittamia tekstejä. Vanhojen lukioiden tiedoksi Saga ei pidä tätä blogia mun kanssa enään, mutta eihän sitä tiedä vaikka sekin innostuisi taas ja perustaisi oman blogin.
Hyvää kesää !
Sara
Pitää ottaa pieni aikalisä. Mistäköhän aloittaisin, kerrottavaa on niin paljon. Ensinnäkin hevostilanne on kääntynyt aivan ylösalaisin. Misa on päässyt uuteen kotiin ja hevosharrastus junnaa tällähetkellä oikeastaan paikallaan. Mulla oli pieni tapaturma, jossa murtui kylkiluu ja käden tutkimukset on vielä kesken. En siis ole juuri päässyt tallihommiinkaan. En oikein tiedä miten mun pitäisi jatkaa harrastusta. Ainakin tallihommia jatkan mielelläni sitten, kun oma terveys sen sallii.
Misan lähtö oli kova pala purtavaksi, mutta päätös oli kuitenkin oikea. Alettiin Sagan kanssa kummatkin uupumaan tallihommiin, kun opinnot painoi päälle töiden ja tallihommien lisäksi. Sagan tallilla käynti väheni paljon töiden takia ja minä lopetin vuorotyöt hotellilla, että aikaa jää myös lepäämiseen. Stressattiin hirveästi mm. Misan liikutuksista, vaikka oltiin päätetty, että annetaan sen jäädä eläkkeelle. Meitä ei haitannut vaikka se pyöristyikin vähän, mutta meitä alkoi vaivaamaan, kun sen kanssa lenkille lähtökin tuntui niin raskaalta, osaksi sen takia ettei sitä oikein napannut lenkkeillä ilman kaveria, kun aikataulut muiden tallityttöjen kanssa ponien liikutteluihin ei aina täsmännyt.
Ollaan aina oltu sitä mieltä ettei nelijalkaista hyvinvoivaa eläintä, jolla on vielä paljon annettavaa, pidetä pihankoristeena. Saga lopettikin hevoshommat ennen Misan myyntiä enkä itse yksinkertaisesti jaksanut hoitaa Misaa yksin lukion ohella vaikka tallilla tehtiinkin yhdessä ponien hommia ja apua sai silloin, kun sitä tarvi. Mun omatunto ei vaan kestä sitä, että muut tekee hommia jotka kuuluu mulle ja sekin loi lisää stressiä, koska analysoin asioita liikaa. Vaikkakikn aivan turhaan. Motivaatiota Misan reenaamiseen ei myöskään ollut, koska tiesin etten pääse kehittymään sen kanssa enään. Misalla olisi enemmän annettavaa jossain muualla. Oon kuitenkin sitä mieltä, että jos omia hommia ei pysty hoitamaan niitä ei syysätä muille, vaan sitten pitää miettiä jotain uutta ratkaisua. Meidän tilanteessa ratkaisu oli Misan myyminen.
Tärkeintä oli, että Misa pääsi ihanaan kotiin eteläänpäin, johon se pääsi lasten opetusmestariksi. Heidän perheellään on suunnitteilla teettää Misalla varsa komean oripojan kanssa, joka asustaa samalla tallilla Misan kanssa. Ihana myös kuulla Misan kuulumisia sen uusilta omistajilta silloin tällöin.
Päätin piilottaa vanhat tekstit, koska kirjoitustyylini niissä oli niin erilainen ja teksteissä oli myös Sagan kirjoittamia tekstejä. Vanhojen lukioiden tiedoksi Saga ei pidä tätä blogia mun kanssa enään, mutta eihän sitä tiedä vaikka sekin innostuisi taas ja perustaisi oman blogin.
Hyvää kesää !
Sara
Kommentit
Lähetä kommentti
Kiitos kun laitat kommenttia, mutta muistathan olla asiallinen :)